lauantai 29. joulukuuta 2012

Talttahampaat

 

 Tänään otettiin totutushäkki pois Haibalta ja Gaabolta. Totutus onnistui hyvin ja vielä ainakin yhteiselo on onnistunut. 

Minulla on edelleen huono kamera ja valaistus oli myös huono joten salama vaalensi gerbiilien väriä, pahoittelen :)

Huomenna suunnitelmissa olis jättiterran siivous. Katsotaan saadaanko siitä operaatiosta otettua kuvia.




 


Tässä parit kuvat Lattesta. Kovien pakkaspäivien välissä oli yks plussa päivä, joten kani ulos juoksemaan.



torstai 27. joulukuuta 2012

Joulu

Latte meni kaverilleni hoitoon jouluksi. Me mentiin porukoiden luo. Siellä on kissa, eli huono ajatus ottaa kani mukaan.



 


Hoidossa ollessaan Latte pääsi tutustumaan kahteen koiraan. Lattelta leikattiin myös kynnet, kun minulta se ei ole onnistunut. Nyt kaverini opasti minua. Katsotaan onnistuuko jatkossa kotona.
Hoitoreissu oli mennyt kaikin puolin hyvin ja kaikki olivat tyytyväisiä. Kiitos hoitajille!
 



 Muita kuulumisia

Olen hieman hypyttänyt Lattea. Korkein esteeni on 22cm ja sen Latte on hypännyt vaivatta. Nyt täytyy odotella, että saadaan korkeampia esteitä. 


Silloin, kun Lattea haeskelin, niin minulle jo kerrottiin, että tan-kanit tykkää kiipeillä. Toden totta; Latte menee mitä ihmeellisimpiin paikkoihin! Se tunkeutui pienestä kolosta kaapin ja seinän väliin, missä se kurkki ympäristön tapahtumia. Kani hyppi myös jyrsijähuoneen matalimmille pöytätasoille. Nyt tasojen päälle on pistetty esteet, ettei Latte pääse hyppimään niiden päälle.


Saatiin myös häkin ylätaso vihdoin ja viimein käyttöön. Sinne löysin kulma-WC:n, jotka olivat ilmeisesti toistaiseksi loppuneet Porvoon alueelta, kun mistään en löytänyt.

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Totutusta

Tänään laitoin Gaabon ja Haibaranan totutukseen. Siitähän se riemu repesi :) Haibarana ei tykänyt yhtään uudesta "kämppiksestä", vaan hyppi totutushäkissä ja hyökkäili verkkoa päin. No katsotaan, kuinka kauan menee, että kummallakin on pesät verkon vieressä.

Yritin myös poikasesta ottaa kuvia, mutta kuvat ovat aika valottuneita. Jos ilman salamaa otti, niin kuvat olivat yhtä vauhtiviivaa. Täytyy siis odotella parempaa kameraa.

tiistai 18. joulukuuta 2012

Pupuilut

Toden totta. Latte on kotiutunut hyvin. Nyt se melskaa jo omassa huoneessaan ja etsii jyrsittävää sekä piilopaikkoja. Huonekaluihin onneksi ei vielä ole kajonnut. Pureskeluvimmaa lievittävät oksat ja porkkanasäkillinen. Puolet porkkanoista menee mun kaverille, kun ei saada säilöttyä 20kg porkkanaa.


Latte kävi tänään tutustumassa meidän keittiöön, minun avustuksella tosin. Lattehan pysyy koko ajan omassa huoneessaan vaikka ovi on koko ajan auki. Latte ei uskalla mennä paljailla lattioilla, joten kannoin sen tänään keittiöön. Ei se paljoa uskaltanut liikkua, kun jänskätti. Haisteli ilmaa ja otti pari loikkaa eri suuniin.

Vaihdoin Latten vessalootan korkeareunaisempaan. Pojan peppu alkoi nousemaan edellisen laatikon reunalle, joten pissat oli aina häkin pohjalla. Ongelmana on vaan se, että vessalaatikko täyttää melkeimpä kokonaan heinäverkon edustan. Yritin ensin pistää toisin päin laatikkoa, mutta Latte vaan jatkoi heinäritilän edustalle pissimistä.

Ulkoiltu on myös. Nyt on rohkeuttakin jo löytynyt: hypitään isoja loikkia ja otetaan nopeita spurtteja. Olen yrittänyt ottaa loikkakuvia, mutta tuo meidän kamera on nin onneton, ettei se pysy kanin perässä! :) Pehmoinen lumi kiinnostaa myös ja Latte tekikin omia polkkuja pihalle ja upotti päätään lumihankeen.







lauantai 8. joulukuuta 2012

Ulkoilua

Tänään Latte pääsi ekaa kertaa ulkoilemaan. Viellä oli hieman arkaa meno ja nuuhkittiin ilmaa ja lunta tarkasti.


Alkuun kuva heinäpallosta.

Ensimmäiset askeleet lumella.




Latte päätti loikkia karkuun :)

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Kevään suunnitelmia

Olen alkanut miettimään seuraavia poikueita kun nuorinkin gerbiili tyttönen alkaa olla astutus iässä. 

Ba-rokki ei viellä vaan omasta mielestäni ole tarpeeksi tummentunut, burmesen sävyiseksi joten täytyy miettiä käytänkö ollenkaan sitä jalostukseen. 

Haibaranan ja Gaabon yhdistelmästä tulleista poikasista on kasvanut hyvän sävyisiä burmeseja. Yksi niistä myös kotona (Kuvaa ei viellä täällä). Olenkin tässä miettinyt, että uusisin yhdistelmän.

Gaabolla jo sen verran ikää, että ei tiedä koska siitä aika jättää ja kummiskin noin hyviä jälkeläisiä tullut ja ihan tervekkin viellä. Hyvin jaksaa juosta nuorten kanssa ja päivittäin tulee kärkkymään, kun ruokakupit täyttyy. Väriltäänhän ja pointeiltaan Gaabo on todella hyvä. Luonne myös on pojalla kohdillaan.

Haibarana on juuri vuoden ikään tullut tyttönen. Terve on ollut tähän asti ja kasvattajan mukaan suvutkin terveet. Käsiteltävyys on hyvä. Antaa tarkistaa vatsapuolen ja hampaat. Kylläkään ei mitään hirmusen pitkiä aikoja sylissä viihdy. Väriltään Haibarana on myös hyvä. Pointit näkyy hyvin. Rungon ruskeus saisi hieman olla tummempi, mutta erottaa selkeästi burmeseksi. Haibarana myös hoiti ensimmäisen poikueensa todella hyvin. 

Tässä siis keväälle 2013 tulevan poikueen vanhemmat:

Isä: Gaabo
Syntynyt: 4.7.2009
Väri: Burmese
I: Scorppions
E: Nagini


Emä: Haibarana
Syntynyt: 3.11.2011
Väri: Burmese
I: Yiraya
E: Kadotetun Sookie Stakhouse

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Kotiutumista

Tuntuu kun Latte olisi jo pitemmän aikaakin asustellut meillä. Mutta juuri tarkistin, että vasta kaksi ja puoli viikkoa on ollut yhteis eloa.

Meillä kyllä koko perhe on tykännyt pupusesta. Aina kun huoneeseen menee tulee Latte moikkaamaan jos saisi vaikka herkkuja. Tapana on ollut ihan totutuksen kannalta että silloin tällöin viedään porkkana namipala niin tietää keneltä se ruoka tulee.


Latte on ollut tosi siisti tarpeidensa kanssa ja niimpä vaihdoin pari päivää sitten purut mattoon. Hetken se hyvin menikin. Tänään löysin yhdet pissat ( tai yhden märän kohdan) matosta. Seuraillaan kuinka jatkuu.


Ruaka rytmityksen olen tehnyt Lattelle, että aamuin illoin. Latte on kyllä tarkka pupu. Jos ei iltaisin ala ruakaa kuulumaan niin alkaa melu huoneesta. Tänään oli saanut ruokakulhon auki jotenkin, kun oli jäänyt minulta lattialle joten naposteli tyytyväisesti omatoimisesti.


Alkuun juu Latte oli nirso kasvisten suhteen, mutta nyt menee aikalailla heti kaikki mitä eteen antaa.



 Kuivan heinän kohtaloa en vieläkään tiedä. Ollaan nytten kokeiltu pariakin eri heinää ja musta vaan jotenkin tuntuu, että se ei katoa minnekkään. Että voiko se olla todellakin pirun nirso ja mun vaan pitää ettiä vieläkin parempi laatusempaa heinää ...Mistähän???

 

Edellisiltä pupuilta jo oli jäänyt aktivipallo. Edelliset puput eivät kylläkään ymmärtäneet mitään sen päälle joten on ollut hetkellisesti äitini kissalla ja nyt palautui takaisin meille. Se onkin Latten lempi lelu. Se toden totta heittelee ja pyörittelee sitä ja palaa herkkujen luo mitä tippuu. Olen yrittänyt ottaa videota, mutta poika on sen verran linssilude että juoksee heti kameran luo.




Ainoa asia mikä minua toden totta mietittyttää. En tiedä onko vika minussa vai tuleko tässä nyt esiin se tan- kanin tempperamenttisuus. Latte antaa muuten kästellä itseään ja omaehtoisesti silloin tälöin loikkaa syliinkin, mutta jos minä yritän ottaa syliin niin silloin on vauhti ja kova. Mietityttää vain kun olen huomannut, että kynnet olisi leikkauksen tarpeessa. 

torstai 15. marraskuuta 2012

Latte






Nimi ehdotuksia oli kyllä aika paljon ja tosi hyviä. Hehehe löydettiin tuleville koirillekkin hyviä nimiä samalla.  Kaverini sanoi, että nimen pitää liittyä jotenkin kahviin tai suklaaseen. Päädyimme lopulta Latteen. 

 








Latten kotiutuminen on vissiin mennyt hyvin, miten nyt pupua osaan lukea. Ensimmäisen päivän osasin täysin pitää näppini erossa Lattesta. Huomasin myös, että Latte otti yhden nurkan pissa nurkakseen ja sieltä oli yön aikana tullut pissit lattialle. Laitettiin muovimatto siihen kohtaan ja nostin likaiset purut vessalaatikkoon. Sen jälkeen ei pissit ole yli tulleet.



 Saa nähdä oppiiko poika syömään verkon läpi. Olen hieman nostanut heinää myös purujen päälle.
 

Toisena päivänä jo jätin hetkeksi häkin luukun auki. Poika kävikin tutkimasa uutta ympäristöään. Aina palaten häkkiin seurailemaan, jos jotain jännää tapahtui. Ekana päivänä annoin myös yhden porkkanan. Latte vaan haisteli ja ihmetteli mikä se oli. Iltaan mennessä kummiskin porkkana oli kadonnut. Alkuun myös mietin osaako Latte ottaa heinää verkon läpi, kun varmasti uusi tuttavuus oli. Vetelin pieniä tuppoja verkon läpi niin pojan oli helppo siitä nykiä heinää. (Heinän syönti on kyllä ollut huonoa joten huomenna saan toisenlaista heinää, josko kelpais pojalle.)

Kolmantena päivänä annoin pojan juoksennella pari tunnin pätkiä ihan itekseen huoneessa ja välillä myös itse istuskelin Latten kanssa. Annoin myös uutena ruakana salaattia, sitäkin hetki nuuskittiin. Kyllä se päivän mittaan katosi. Latte oppi Myös menemään ylätasanteelle. Aloinkin epäilemään, että osaako Latte tulla alaskin. Loppujen lopuks nostin sen alas, kun näytti, että poika vaan kökötti paikoillaan. Otin rampin hetkellisesti pois ja laitetaan siihen jotain mikä ei olisi liukasta tassuille. 

Tänään neljäntenä päivänä, kun herättiin. Latte kun sen huomas jo kuului ryskytys, että pihalle ja ruakaa. Tai niin minä ainakin ajattelin. Tänään siis Latte on juoksennellut koko päivän huoneessa. Ihme ja kumma lattialle ei ole tullut yhtään pissiä eikä papanoita, tai minä en ainakaan ole löytänyt. Hyppäsi se tänään ekan kerran syliinkin. Tai mä taisin olla vaan tiellä, kun toisella puolella oli iso ruoka kuppi josta annostelen Latten ruuat.

 Latte sai pajun ja haavan oksia.

 Liljaa nauratti, kun Latte tuli ihan viereen ja Lilja sai hieman kokeilla pojan turkkia.


 Mittailin Latten päivä annosta ja se tulikin syömään ruuat.



sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Lemmikkimessut

Aamulla lähdettiin koko perheen voimin lemmikkimessuille. Lilja oli innoissaan kaikista nelijalkaisista, pienistä ja isoista.

Alkuun menin kattomaan pupujussia joka meille messujen jälkeen muuttaisi. Voi että. Tätä oli odotettu pitkään, oma tan kani. Sen minkä syliini ensimmäiseksi sain oli jo kuvista pompannut ajatuksiini uudestaan ja uudestaan. Ja siihen sitten pädyinkin loppujen lopuksi.

Lähdimme päiväksi kiertelemään kaikkia messualueita ja näin myös ammattikoulun aikaisia opettajiani. Messuilta ostin pari kirjaa, kanin ruokaa, juomapullon. Muut tarvikkeet olikin jo kotona valmiina. 

Viiden aikaan sai eläimet poistua messualueelta, joten tan poika häkkiin ja kotia kohti. 

Kotona kani pääsi uuteen häkkiinsä. Hieman jo tutkiskeli toiseen kerrokseen vievää ramppia, mutta ylös asti ei vielä ole uskaltautunut. 

Nyt pitäis malttaa pitää näpit erossa pupusesta viikon verran, että saa kotiutua. Vain päivittäiset siivoukset. Hui kuinkahan onnistun :)

Pupuselle pitäisi keksiä nimikin, että ehdotuksia saa laitella, jos en aikaisemmin keksi.

Kuvia tulee kunhan pupunen hieman kotiutuu.